Ajat, jolloin myynti oli vain myyntiä, markkinointi vain markinointia, ja rekrytointi vain rekrytointia, ovat menneet aikoja sitten. Emme enää voi sulkea silmiämme organisaation muilta funktioilta, vaikka haluaisimme, sillä ne vaikuttavat suoraan myös omaan tekemiseemme.
Olemme viime vuosina alkaneet entistä useammin kuulla, miten myyntiä jalkautetaan koko organisaation voimin, asiantuntija on paras hunajapurkki uusille asiakkaille, ostoprosessiin osallistuu entistä useampia ostovaikuttajia, ostopäätöksiä viedään huomattavan pitkälle ennen kuin puhutaan yhdellekään myyjälle, on tullut social selling, ja ollaan vaahdottu siitä miten työntekijälähettilyys pelastaa maailman, tai ainakin firman seuraavan kvartaalin tuloksen, jos tuulee oikeasta suunnasta.
Markkinointi jalkautuu entistä useammin omien työntekijöiden, ulkoisten vaikuttajien, tai erityisten sissimarkkinointitoimenpiteiden voimin tehokkaammin, kuin perinteisiä kanavia ja toimintatapoja hyödyntäen.
Ja samat muutoksen tuulet koskevat myös rekrytointia.
Kun organisaatio rekrytoi, sen ilmoituksia ei enää jaetakaan vain Monsterissa, Oikotiellä tai Mol.fi:ssä, vaan somessa, tapahtumissa, organisaation toimipisteiden ikkunoissa, rekkojen roiskeläpissä, sovelluksissa, ja melkein missä vain. Rekrytointiviesti ei tavoitakaan enää vain aktiivisia työnhakijoita, joskus jopa päin vastoin, kun halutaan houkutella alan parhaita osaajia, jotka eivät välttämättä ole lainkaan työnhaussa rekrytointiviestin kuullessaan tai nähdessään.
Organisaatioille on tullut tärkeäksi rakentaa selkeämmin itsestään positiivista työnantajamielikuvaa, jotta ne alan huiput hakeutuisivat juurikin meille, eikä muualle. Ja kun työnantajamielikuvaa rakennetaan, on tärkeää ymmärtää sen rakentuvan aivan kaikesta, mitä, miten, missä, kenelle ja kenen toimesta organisaatio asioita tekee.
Työnantajamielikuva ei rakennu vain rekrytointi-ilmoittelun aikana ja kautta, rekrytoijien suorittamien toimenpiteiden myötä, tai rekrytointiprosessin puitteissa.
”Haluaisitko töihin firmaan, jossa olet saanut huonoa asiakaspalvelua?”
Haluaisitko itse hakeutua töihin firmaan, jonka työntekijät vaikuttavat tylyiltä tuottaessaan sinulle palvelua? Firmaan, jonka asiakaspalveluun joutuu jonottamaan 45 minuuttia? Tai firmaan, jonka messuosastolla näet työntekijöitä, jotka vaikuttavat agressiivisilta, turhautuneilta, krapulaisilta, haisevat pahalta, tai joilla tuntuu olevan aikaa vain toisilleen tai kännykän selailuun osaston takanurkassa? Haluaisitko töihin firmaan, jonka ohjelmisto on mielestäsi vanhanaikainen? Entä firmaan, jonka verkkopalvelu on kuuluisa siitä, että se kaatuu usein ja aiheuttaa käyttäjille mielipahaa tai jopa vaikeuksia? Haluaisitko töihin firmaan, jonka työntekijät puhuvat työnantajastaan pahaa ja tuntuvat olevan aina hakemassa töitä? Firmaan, jossa tuntuu olevan aina päällä yt:t tai joku muu kriisi? Entä firmaan, jonka toimitusjohtaja on laukonut julkisuudessa rasistisia tai sovinistisia kommentteja? Ehkä firmaan, jonka tuotteet valmistetaan lapsityövoimalla? Joka ei välitä ilmastonmuutoksesta tai jopa kieltää sen? Joka riistää kehitysmaita?
Orgnisaatioon, josta sinulla on negatiivinen tai epämääräinen mielikuva?
Kaikki, aivan kaikki, vaikuttaa siihen, millainen työnantajamielikuva organisaatiosta muodostuu – miten kiinnostava työnantaja se on Sinulle, joka harkitset yrityksen palvelukseen hakeutumista!
Ja sama toisin päin. Jos sinua kohdellaan tylysti rekrytointiprosessin aikana, haluaisitko käyttää tämän yrityksen tuotteita tai palveluita jatkossa? Kehutko firmaa kaverille? Haetko sinne töihin toisenkin kerran? Jos et saa mitään vastausta hakemukseesi tai viesteihisi, millaisen kuvan se antaa organisaatiosta, sen kulttuurista, toimintatavoista tai arvoista? Sen kyvystä palvella sinua asiakkaana?
Tällaisena vertaisaikana jota elämme, ja jossa ihmiset jakavat lähes kaikki elämänsä suuret ja pienet asiat toisilleen julkisesti, monesti jopa antaen organisaatiolle julkista palautetta joko organisaation omien tai jonkun muun tuottamien verkkopalvelujen tai -profiilien kautta, ei kenelläkään luulisi olevan varaa kohdella asiakkaitaan, työntekijöitään, työnhakijoitaan, jakelijoitaan tai alihankkijoitaan huonosti.
Se, mitä teemme, miten teemme, missä ja milloin toimimme, vaikuttaa huomattavissa määrin muuhun ja muihinkin, kuin vain itseemme, toimenkuvaamme, tai funktioomme osana organisaatiota. Se vaikuttaa myös edustamamme organisaation kilpailukykyyn pitkälle tulevaisuuteen.
Ugh, olen puhunut!
//Tom