Linkedin-webinaarin kysymyksiä vastauksineen!

Järjestimme torstaina 23.2. Meltwaterin kanssa ilmaisen Linkedin-aiheisen webinaarin. Osallistujia oli mukana kiitettävän paljon, mutta samalla kysymysten tulva oli sen verran runsas, että läheskään kaikkiin kysymyksiin ei ehditty lähetyksessä vastata. Kysymyksiä tuli kymmenittäin, ja tähän on nyt kerätty yleisimmin kysytyt kysymykset vastauksineen. Ihan kaikkia kysymyksiä ei ollut mahdollista käydä tässä yksityiskohtaisesti läpi, mutta kaikki yleisimmin kysytyt aihealueet on tässä koottu yhteen.

 .

Aika tarkkaan 520.000 suomalaista on täyttänyt profiiliinsa postinumerotiedon, jonka perusteella voidaan päätellä suomalaisten käyttäjien jakauma. Hieman vajaa puolet siis ei tietoa ole profiiliinsa lisännyt, mutta voidaan olettaa maantieteellisen jakauman olevan samaa luokkaa.

 .

Ahvenanmaa <1.000 käyttäjää eli alle 0.2% kaikista suomalaisista Linkedinin käyttäjistä

Lappi (Kemi, ROI) 7.000, 1.3%

Pohjois-Suomi (Oulu, Kajaani, Ylivieska) 30.000, 5.85

Itä-Suomi (mm. Imatra, JNS, Kuopio, LPR, Mikkeli, SLN) 33.000, 6.3%

Lounais-Suomi (Turku, Pori) 53.000, 10.2%

Länsi ja Keski-Suomi (mm. JKL, TRE, SNJ, Vaasa, Kokkola) 97.000, 18.7%

Etelä-Suomi (mm. HKI, Espoo, Vantaa, HML, Forssa) 300.000, 57,7%

Yht. n. 520.000

 .

 .

Linkedinissä on jo useamman viikon ajan ollut pieniä ongelmia tilastotyökalun kanssa, joten tällä hetkellä sieltä löytyviin lukuihin on syytä suhtautua suurella varauksella (ja epäilyllä). Esimerkiksi tänään Linkedinissä on työkalun mukaan mennyt miljoonan käyttäjän raja poikki, mutta tämä ei tasaisen tahdin taulukolla seurattuna voi pitää paikkansa. Tällä hetkellä tasaisella kasvutahdilla saavutetaan miljoonan käyttäjän raja n. huhtikuun 3. viikon tienoilla. Todellinen suomalaisten käyttäjien luku on liki 980.000. Viimeinen tilastotyökalun virallinen ja oikealta vaikuttava luku on 970.000, joka tuli täyteen jo muutamia viikkoja sitten.

.

Alla Pohjoismaiden käyttäjämääriä absoluuttisina viimeisen varmistetun tiedon mukaisina lukuina, sekä prosenttilukuina suhteutettuna maiden väkilukuun.

Suomi 970-980.000 (n. 17,5% väkilukuun suhteutettuna)

Ruotsi 2,8 miljoonaa (29% väkilukuun suhteutettuna)

Norja 1,8 miljoonaa (34,3%)

Tanska 2,2 miljoonaa (38,3%)

 .

Kuten huomaatte, Suomi tulee aika paljon perässä muita maita… Paljon on siis vielä kasvuvaraa!

 .

 .

Ehkä paras kansikuva löytyy Iron Maiden bändin laulajalta, Bruce Dickinsonilta (https://uk.linkedin.com/in/bruce-dickinson-83672711a). Suomessa Metsähallituksen Heli Harjulan kansikuva toimii myös hyvänä esimerkkinä (https://fi.linkedin.com/in/heli-harjula). Muista kuitenkin että vanhan mallisessa profiilissa kansikuva on helpompi asemoida ja paremmin näkyvissä, kun taas uuden mallisissa profiileissa siitä näytetään selkeästi vähemmän. Myös se, millaisella päätelaitteella, selaimen zoomauksella, ja varsinkin sovelluksilla käytettäessä, kuva skaalautuu hyvin eri tavoin.

.

Taustakuvassa on tärkeää luoda ensivaikutelma siitä osaamisesta tai niistä tuotteista ja palveluista joita haluat Linkedinissä markkinoida.

 .

Otsikkokenttä, uuden mallisissa profiileissa Intro-kentäksi kutsuttu alue, on erittäin tärkeä osa profiilisiasi. Mielestäni oma otsikkokenttäni on siinä mielessä hyvä esimerkki, että siinä on tuotu hyvin selkeästi esille kaikki ne asiasanat ja fokusalueet, jotka koen tällä hetkellä tärkeiksi omassa tekemisessäni (https://www.linkedin.com/in/tomlaine/).

 .

Suomesta löytyy paljon hyviä esimerkkejä loistavista otsikkoteksteistä, mutta pääasia on, että siitä löytyy sekä tämänhetkinen tittelisi ja työnantajasi (tai työnhakufraasi), että niitä asiasanoja joilla haluat tulla löydetyksi ja jotka houkuttavat lukijaa avaamaan profiilisi, jos aihealue häntä jotenkin koskettaa.

.

.

Yritysprofiilia tai Showcase-sivuja ei juurikaan pysty hakukoneoptimoimaan, kuten pystyy henkilöprofiileja, mutta hyvä ja jatkuva sisällöntuotanto on lähtökohta yritysprofiilin löydettävyydellä ja saamalle huomionarvolle. Jos saamme työntekijät seuraamaan sivua ja reagoimaan (tykkäys, jako, kommentit) positiivisesti sen sisältöihin, tavoittavuus on totta kai huomattavan eri tasolla. Päivityksille voidaan ostaa näkyvyyttä sponsorointien muodossa, ja tällöin viesti voidaan kohdentaa hyvin tehokkaasti juuri oikealle kohdeyleisölle.

.

Yritysprofiileja ei seurata läheskään niin aktiivisesti kuin henkilöitä, mutta pikku hiljaa ja yleensä oman verkoston tai työntekijöiden kautta tavoittavuus lähtee pikku hiljaa kasvuun. Oikotie onneen on tässä kohtaa jatkuva hyvä sisällöntuotanto ja sen pieni buustaaminen mainonnan kautta.

.

.

Kuvahaun kautta löydetyt kuvat eivät lähtökohtaisesti ole vapaassa käytössä, vaan kuviin liittyy tekijänoikeuksia, joita pitää kunnioittaa. On kuitenkin kymmeniä erilaisia kuvapalveluita, joiden kuvia voidaan käyttää vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön, ja rajallisesti kaupalliseenkin käyttöön, vähintäänkin pienen käyttömaksun myötä. Googlen kautta voidaan toki myös hakea lisenssivapaita kuvia, esim. käyttämällä hakukriteerinä Creative Commons -asiasanoja.

.

.

Blogiartikkelit ovat Linkedinissä usein hieman tiiviimpiä kuin vaikkapa yrityksen blogissa kirjoitetut artikkelit, mutta mitään selkeää määrämittaa ei ole. Pitkät toimivat aivan yhtä hyvin kuin lyhyetkin, kunhan henkilön jakama tieto on lukijalle kiinnostavaa. Eli asiantuntijuutta jakavaa, ei myyvää! Voisi toki yleistää, että somessa ihmisillä on infoähky, kun viestintää tulee joka tuutista ja paljon, ja siksi lyhyemmät jutut saavat hieman enemmän huomiota kuin pitkät. Ja totta kai kuvilla ja muulla visuaalisuudella on paljon merkitystä!

.

Hyvänä esimerkkinä erityisen lyhyestä sisällöntuotannosta käyttäisin asianajaja Ilkka Aalto-Setälän Linkedin-blogauksia, joissa on tiukkaa asiaa joskus hyvinkin minimalistisessa muodossa. Ks. esim. https://www.linkedin.com/pulse/kho-pysytti-valion-seuraamusmaksun-mutta-moittii-ilkka-aalto-set%C3%A4l%C3%A4 ja https://www.linkedin.com/pulse/mit%C3%A4-ukn-ero-merkitsisi-kilpailuoikeudellisesti-ilkka-aalto-set%C3%A4l%C3%A4

.

.

Mainonnanhallintapaneli löytyy osoitteesta https://business.linkedin.com/marketing-solutions/ads

.

Erilaisia mainonnan vaihtoehtoja on paljon, mutta yleisimmät ovat:

– Text Ads, eli sivupalkkimainonta, kovin tehotonta

– Sponsoroidut statuspäivitykset, usein hyvinkin tehokkaita

– Sponsoroidut InMailit eli Linkedinin sisäiset sähköpostit. Niiden tehosta ei Suomessa ole vielä paljon kokemuksia, mutta viestikohtainen hinta on mielestäni hieman kova, toisaalta tiedän yrityksiä joilla avausprosentti saattaa olla jopa 50%, joka on huikea! Eli vain testaamalla tiedät toimiiko sinulle, ja mikä ROI viesteille saadaan.

– Life-välisivu, korvasi entisen Careers-välisivun. Hyvin hintava, mutta merkittäviä parannuksia aiempaan. Suosittelisin kuitenkin ennemmin käyttämään Showcase-sivuja samaan tarkoitukseen. Ks. esim. Lassila & Tikanoja, Digia, M-Files, jotka kaikki ovat keksineet käyttää Showcase-sivuja samaan tarkoitukseen, ja saavat helposti mitattavia tuloksia verrattuna Life-osioon.

– Jobs-osio, työpaikkailmoitukset

– Muut mainonnan palvelut menevät Fonectan tai Linkedinin itsensä kautta.

.

Yleensä Fonecta ja Linkedin hoitavat vain keissejä, joissa käytettävän rahan määrä on min. 5.000-10.000 euroa. Myös isommat InMail-paketit kannattaa ottaa tätä kautta, ja saat niihin tueksi erilaisia tukimateriaaleja, tilastoja, best practice -oppaita, jne. Käytä kuitenkin tarkkaa harkintaa, sekä Fonecta että Linkedin pyrkivät tekemään tulosta, ja silloin Sinulle ei aina tarjota halvinta ratkaisua, vaan heidän mielestään sinulle sopivinta. Ja ainakaan Linkedinin kohdalla tämä ei aina ole sinun etusi… Linkedinin suomalaiset edustajat ovat yhtä lukuunottamatta myyjiä, jotka ovat erikoistuneet myymään vain omaa palvelusettiään, eivätkä siis ole tuotespesialisteja eivätkä asiakaspalvelijoita. Se näkyy valitettavasti heidän kyvyssään tarjota kokonaisvaltaista ja neutraalia näkemystä asiakkaan tarpeisiin. Samaa voi sanoa Linkedinin omista kouluttajista, joita Suomessakin jonkun verran käytetään, heidän etunsa on eri kuin asiakkaan etu, ja se näkyy heidän antamissaan neuvoissa profiilien luontiin ja sisältöihin liittyen.

.

.

Fonectalla on yksinoikeus myydä Suomessa Linkedinin markkinointipalveluja. Toki monet erilaiset yritykset viestintä- ja mainostoimistoista alkaen tarjoavat sinulle Linkedin-markkinointia, mutta nekin hoitavat asiansa Linkedinin tai Fonectan kanssa, tai käyttävät em. mainonnanhallintapanelia tuottaakseen sinulle palveluitaan. Pystyisit siis tekemään saman asian ihan itsekin.

.

.

Ensin pitäisi tunnistaa kohderyhmän atribuutit ja laatia jonkinlainen ostajapersoona(t) kohdeyleisöstä. Pitäisi pyrkiä tunnistamaan missä kohdeyleisö liikkuu (Linkedinin sisällä), mistä ovat kiinnostuneet, miten heitä kannattaisi lähestyä, jne. Sen tarkemmin kohdeyleisöä tässä määrittämättä, lähtisin liikkeelle kahdesta suunnasta; a) missä Linkedin-ryhmissä kohdeyleisö liikkuu, miten pääsen tuottamaan heitä kiinnostavaa materiaalia ko. ryhmään ja sitä kautta herättämään keskustelua, b) millä tunnistan kohdeyleisön mainonnanhallintapanelin kriteerien mukaisesti, pystynkö kohdentamaan viestini heille kohtuullisella rahankäytöllä.

.

.

Mainonnan kohdentaminen sekä uudessa että vanhassa versiossa on täsmälleen samanlaista ja samoin kriteerein tapahtuvaa. Eli käytössä on 15 kriteeriä kohdentamiseen. Vaihtoehtoja kohdentamiseen on usein vähintään pari erilaista, ja kannattaakin kokeilla paria eri kriteeristöä ja jakaa mainosbudjetti eri kohderyhmille, sekä seurata tavoittavuutta eri kriteerein. Kun parempi (paras) kriteeristö löytyy, satsataan jatkossa juurikin siihen kohdeyleisöön. Myös mainosten variointi, A/B-testaus, on hyvä tapa haarukoida toimivuutta valitussa kohdeyleisössä. Valitettavasti tässä ei aika ja tila riitä käymään läpi kohdentamisen parhaita käytänteitä.

.

.

Yhdysvalloissa on, muualla ei. Yhdysvalloissa on myös NGO-sektorille tarkoitettuja erityispalveluja, joita muualla ei ole saatavissa.

.

.

Kuluttajamainontaa on alkanut Linkedinissä näkymään kasvavassa määrin viime syksystä alkaen. Eli yllättävän myöhään, kun ajatellaan kuinka laaja joukko helposti tunnistettavia suomalaisia palvelusta löytyy. Käyttäjiä on kokonaismäärältään hieman vähemmän kuin esim. Twitterissä ja Instagramissa, mutta kohdennuskriteeristö on huomattavan paljon parempaa. Odotan kuluttajamarkkinoinnin eri muodoissaan jalkautuvan Linkediniin runsain mitoin tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä erityisen aktiivisia tällä sektorilla ovat Suomen standup-klubi ja Toyota.

.

.

Kummassakin on etunsa, mutta jos kohderyhmä on vähänkään kookkaampi, niin sponsoroidut InMailit. Tavalliset InMailit ovat hyvin kalliita yksitellen ostettuina, kohtuuhintaisia palvelupakettien yhteydessä (esim. Sales Navigator, Talent Finder), mutta edullisia sponsorointien muodossa.

.

.

Linkedinin itse hyvin aktiivisesti käyttämä Autofill-toiminto on kenen tahansa helposti hyödynnettävissä osoitteessa https://developer.linkedin.com/plugins/autofill#

.

Kysymys kuuluukin, mitä lisäarvoa se tuottaa, tarvitsetko vain ko. lomakkeen sallimat tiedot, vai jotakin enemmän? Jos tämä on juurikin se oikea tietomäärä, niin tekeehän se asioista helpompaa…

.

.

CRM-listoja ei vielä pysty hyödyntämään, mutta toiminto on tulossa lähikuukausien aikana, niin kuin monia muitakin uusia markkinoinnin palveluja. Jos tarpeeksi maksaa, niin Linkedin voi mainontaa näin kohdentaa jo nyt, mutta tällöin käytettävän rahan täytyy olla huomattavan suuri, että pääsee edes keskusteluyhteyteen aiheesta.

.

Jatkossa erityisesti Microsoftin CRM (Dynamics) työkalujen käyttäjät voivat sekä tuoda CRM:stä kohdelistoja Linkediniin, että viedä suoraan Linkedinistä tietoja CRM:ään. Tähän liittyen esim. Lead Generation Formit ovat tulossa Linkedinin sisälle, ja niillä kerättyä dataa voidaan viedä suoraan (Microsoftin) CRM:ään. Jatkossa ei siis tarvetta erillisille laskeutumissivuille, jos tarkoitus on kerätä Linkedinin käyttäjiltä kontakti- tms. tietoja.

.

.

Eivät juurikaan. Vaikka Facebook ja Linkedin lähentyvät toisiaan toiminnollisuuksien osalta, niiden käyttötapa ja erityisesti henkinen ero on niin suuri, että tuskin näemme suuntaan tai toiseen suurta vaikutusta.

.

.

Oma profiili nähdään vanhanmallisessa profiilissa View my profile -napista, uudenmallisessa profiilissa tämä toiminto on poistunut. Voit toki tutustua julkiseen profiiliisi Public profile -napin kautta, ja näkymä on aika tarkkaan sama kuin minkä suorat kontaktisi näkevät profiilistasi (pieniä eroja), mutta parhaan tuloksen saat pyytämällä kaveria (suoraa kontaktia) näyttämään profiilisi sinulle.

.

Suoraan sanottuna sillä ei ole juurikaan merkitystä millaisena profiilisi näytetään verkostollesi, Linkedin kun kuitenkin rajaa näkyvyyttä eri verkoston tasojen mukaan ja ihmiset näkevät siitä hyvin erilaisia versioita. Kunhan pidät huolen siitä että profiilisi on ajantasalla ja olet tuottanut sinne runsaasti osaamistasi kuvaavaa sisältöä, niin pärjäät mainiosti.

.

.

Käy lataamassa itsellesi ilmainen Linkedin Megaopas, jossa on kuvattu kaikki profiilin perustoiminnollisuudet henkilöprofiilin sisällöntuotannosta yritysprofiileihin, Showcase-sivuihin, Jobs-osioon sekä työnantajan että työnhakijan näkökulmista, ryhmistä bloggaamiseen, ja monia muita. Opas on ladattavissa sivulta http://linkedinopas.fi/

.

Megaoppaan yhteyteen tuodaan aivan juuri ensimmäinen lisäosa, jossa uusimmat tiedot Linkedinin uudesta käyttöliittymästä!

.

HUOM! Linkedinin muuttuessa jatkuvasti, kannattaa tilata uutiskirje joko Megaoppaan lataamisen yhteydessä tai suoraan osoitteesta tom.laine@somehow.fi ja saat inboksiisi päivitetyt tiedot aina uusimmista Linkedinin ominaisuuksista, sekä niin ilmaisista webinaareista kuin maksullisistakin koulutuksista.

.

Tsemppiä Linkedinin hyödyntämiseen!