Sain varsin kiinnostavan kommentin aiempaan Linkedinin hyötyjä käsittelevään blogikirjoitukseen liittyen. Alkuperäinen juttu avasi syksyllä tekemämme kyselyn tuloksia Linkedinistä saaduista hyödyistä, ja kommentoija toi esiin oman turhautumisensa Linkediniin, ja jäin pohtimaan hänen kommenttiaan…
”Ehkä myyntiin onkin hyödyllinen. Ja ehkä jos on asiantuntija-työssä ja korkeasti koulutettu. Itse en ole, enkä usko sitä kautta tulevan uutta työpaikkaa. Aion poistaa mokoman turhakkeen. Pelkkää show off koko Linkedin.”
Tässä erillisenä blogina vastaus, jonka kommentoijalle eilen julkaisin.
Onko Linkedin turhake, josta vain harvat saavat hyötyä?
Kiitos kommentistasi, toivoisin niiden olevan aina nimellä ja yleensä jätän nimettömät kommentit julkaisematta, mutta ajattelin että tällä kertaa kommenttisi ehdottomasti ansaitsee tulla julki. Mielestäni olet sekä oikeassa että väärässä, ja tilanne on varmasti monelle tuttu eri somepalveluiden kohdalla.
Väärässä olet mielestäni siinä, että Linkedin olisi pelkkä ”show off” yleisellä tasolla, tai varsinkaan työnhaussa. Edes niille, joilla ei korkeakoulututkintoa ole. Hitsareita, kahvilan kassoja, vahtimestareita ja siivoojiakin haetaan jo Linkedinistä, vaikka toki suhteessa selkeästi vähemmän kuin korkeammin koulutettuja asiantuntijoita.
”1.2 miljoonaa Suomeen luotua Linkedin-profiilia ja arviolta n. 800.000 kuukausittaista suomalaista käyttäjää. Ei siis ole mitenkään mahdollista, että kaikki heistä olisivat korkeakoulun käyneitä asiantuntijoita.”
Huomattavan suuri osa suomalaisista palvelun käyttäjistä saa työtarjouksia sitä kautta, monet löytävät sieltä työpaikkailmoituksia joiden kautta työllistyvät, ja päätyypä uuteen työsuhteeseen kohtuullinen määrä niitäkin, jotka eivät työtä ole näkyvästi hakeneet, mutta päätyvät paikkaa vaihtamaan Linkedinin kautta saadun ehdotuksen/kyselyn perusteella.
Oikeassa olet siinä, että Linkedin ei missään nimessä toimi kaikille.
Se toimii selkeästi paremmin niille, jotka ovat korkeammin koulutettuja (sis. myös AMK-tutkinnon), asiantuntijatason tai sitä vaativammissa tehtävissä, B2B-myyjille ja -markkinoijille, rekrytoijille, ja laajemmin oman alansa huippuosaajille, jos he ovat osanneet tehdä osaamisestaan näkyvää.
Jää siis vielä todella paljon ihmisiä tämän kategorisoinnin ulkopuolelle.
”Se ei kuitenkaan tarkoita, että hyötyjiä olisivat pelkästään asiantuntijatason osaajat!”
Heidän kohdallaan ei ole kyse siitä, etteikö Linkedin IKINÄ toimisi heillä MIHINKÄÄN, vaan siitä, mihin, miten ja miten aktiivisesti he palvelua käyttävät. Mitä he palvelussa tekevät.
Vaikka Linkedin on samaan aikaan monelle ulkoinen CRM tai CV-tietokanta, ei sieltä kaikenlaisia osaajia tai asiakkaita kalastella, kaikkeen ei Linkediniä tarvita tai edes voida käyttää. Eikä kaikkien oma osaaminen ole sellaista, jota voisi kutsua ”oman alansa huippuosaamiseksi” tai että sen näkyväksi tekeminen olisi helppoa, tai että kaikille sopisivat ne ominaisuudet, toimintatavat ja sen tyylinen sisällöntuotanto, joka Linkedinissä toimii ja tuottaa tuloksia.
Eikä Linkedin ole myöskään reilu.
Nimittäin, oman alansa huippuosaajakin voi jäädä kokemattomampien jalkoihin, jos ei osaa tai halua toimia oikealla tavalla, jotta muut ymmärtäisivät hänen osaamisensa ja mihin sitä tai hänen edustamansa organisaation tuotteita ja palveluja voidaan käyttää. Hiljaa oleminen pilaa monta mahdollisuutta.
Väittäisin kaiken kaikkiaan, että aktiiviset sekä palvelun toimintalogiikkaa tuntevat, saavat Linkedinistä merkittävästi enemmän ammatillisia hyötyjä, kuin ne, joiden osaaminen saattaa olla jopa parempaa, mutta jotka eivät halua, ehdi tai viitsi palvelua ja parhaiksi koettuja toimintatapoja – kikkoja jopa – käyttää.
Mielestäni päätöksesi lopettaa Linkedinin käyttö on oikea.
Jos palvelu ei kiinnosta, ei siitä saada haluttuja tuloksiakaan.
Se, miten kiinnostunut, innostunut tai mielekästä jonkun tietyn palvelun käyttö on, korreloi vahvasti sen kanssa, millaisia tuloksia siitä saadaan. Innostunut ja kiinnostunut on palvelussa luontaisemmin, aktiivisemmin ja monipuolisemminkin läsnä, kuin henkilö jota palvelun käyttö ei voisi vähempää kiinnostaa. Siinä ei ole kyse osaamisen tasosta, tarpeesta ja mistään muustakaan, kuin kiinnostuksesta käyttää aikaansa systemaattisesti pyrkien hyödyntämään parhaiksi todettuja toimintatapoja ja ominaisuuksia hävyttömästi omiin tarpeisiinsa.
Linkedin ei sovi läheskään kaikille, ja silloin pitää miettiä, missä muualla on se oma kohdeyleisö johon halutaan vaikuttaa, sisällöntuotantotapa joka sopii juuri itselle, ja mikä palvelu itseä kiinnostaa, ja pyrkiä hyödyntämään sitä tai niitä täysimääräisesti.
Yhdelle se on Linkedin, toiselle Facebook tai Twitter, joillekin Instagram, YouTube, tai jokin muu laajasti käytetty palvelu. Vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan ennen. Ja työnhaussa Monster, Oikotie ja muut perinteisemmät palvelut saattavat toimia sinulle aivan loistavasti.
Tsemppiä, sillä mihin tahansa palveluun päädytkin, aktiivisuutta ja läsnäoloa se tulee kuitenkin vaatimaan, jos siitä haluaa tuloksellista.
// Tom
Ps. Tässä vielä tutkimuksen mukaan tyypilisimmät hyödyt (tai hyödyttömyys) Linkedinin käytöstä.
- 66.9 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä muita ammatillisesti kiinnostavia henkilöitä / yrityksiä
- 38.5 % vastaajista on kokenut oman asiantuntijastatuksensa kasvaneen
- 31.4 % vastaajista on saanut työtarjouksia, vaikka ei ole itse ollut työnhaussa
- 11.2 % vastaajista ei ole saanut Linkedinistä mitään konkreettista hyötyä
- 10.9 % vastaajista on saanut Linkedinin avulla / kautta tarjouspyyntöjä ja/tai myyntiliidejä
- 9.6 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä yhden tai useamman uuden työntekijän
- 9.1 % vastaajista on saanut Linkedinin kautta / avulla uusia asiakkaita
- 8.7 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä työpaikan
- 7.4 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä alihankkijan, jakelijan, jälleenmyyjän tai yrityskumppanin
- 5.3 % vastaajista kertoi olevansa aivan uusi palvelun käyttäjä, ja ei vielä tiedä mitä hyötyä palvelusta tulee olemaan
Muita konkreettisia hyötyjä vastaajat listasivat kymmenittäin, mutta edellä mainitut olivat selkeästi yleisimpiä Linkedinistä saatuja hyötyjä.
Sain uuden asiakkaan, joka löysi minut ja sisällön tuotannon palveluni juuri LinkedInin kautta. Mielenkiintoinen ala ja mukava yhteistyö lähti hienosti käyntiin ja molemmat hyrisemme tyytyväisyyttä. Asiakkuus on pitkän linjan suhde, ei yhden kerran keikka.
LinkedIn kertoo minulle, kun kollegat, kumppanit ja asiakkaat vaihtavat työpaikkaa tai tekevät kiinnostavia seminaareja tai artikkeleita. Käyn myös kiinnostavia keskusteluja ihan tuntemattomien kanssa. Minulle LinkedIn on somekanava numero yksi, elintärkeä bisnekselle. 🙂
Minulle särähti tuo sana ”sisällöntuotantotapa”? Miksi ihmeessä pitää olla sisällöntuotantoa? Mikä tässä mahtavassa maailmassa tarvii koko ajan enemmän ja enemmän sisältöä?
Mä sanon suoraan, että tälläinen verkostoituminen ja sen jumaloiminen jonain suurena voimana on yksi syytekijä myös miksi työuupumisista on tullut lähestulkoon normijuttu alalla kuin alalla. Mikään ei tunnu riittävän, vaan kaiken pitää olla entistä tehokkaampaa, näkyvämpää ja ennen kaikkea koko ajan aivoja aktivoivampaa. Tää on oikeasti pelottava tie, jonka seurauksia ollaan jo nyt huomattu.
Oletko huomanu, että Suomessa pari yritystä tekee kokeiluja: toinen 4pvä työviikkoa ja toinen taas 6h työpäiviä? Suurin syy molemmilla yrityksillä taisi olla se, että saataisiin aivoille tilaa hengittää…. Se vaan, että tää teknologia on niin julmasti saanut meidät jo hypnotisoitua, että sekin ajaa tälläisiin päätöksiin. Aivot ovat ylikuormittuneita ja teknologia on yksi syy siihen… some (ml. Linkedin), älykännykät, jne..
Oletko siis itse ajatellut LinkedIniä tästä näkövinkkelistä ollenkaan?