Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Digitalist-blogissa: https://digitalist.global/talks/paikallispuhelinluettelot-ovat-tulleet-takaisin/
Vieläkö muistat, miten jokaisessa kaupungissa oli omat puhelinluettelonsa, ja niiden ohessa keltaiset sivut, joilla alueen yritykset esittelivät tuotteitaan ja palveluitaan?
Kun halusit löytää oikeanlaisen palveluntarjoajan tarpeisiisi, keltaiset sivut olivat esihistoriallinen Google.
Nyt on Googlestakin aika jättämässä, ja aukon täyttämässä paitsi some, myös monet muut suuria massoja keräävät verkkopalvelut.
En tiedä onko se lainkaan hyvä asia, mutta jo nyt tuotehakujen määrissä Amazon on ohittanut Googlen, ja Facebookinkin sisällä tehtyjen hakujen määrä on hurja, ja monessa kategoriassa ohittanut Googlen, kun mitataan palvelun kautta tuotesivulle päätyneiden lukijoiden määrää.
Siis ohittanut Googlen, jonka piti olla se ultimaatti hakukone, joka kasvaa ja kukoistaa hamaan tappiin saakka, vaikka maailma miten muuttuisi ympäriltä!
Kuulostiko kauilta ajalta, jolloin MySpacen piti olla pitkälle tulevaisuuteen se ultimaatti somepalvelu, tai Rovion se pelifirmojen ikuinen kukkulan kuningas?
Eikä tämä pääty Amazoniin ja Facebookiin, monia muitakin laajasti käytössä olevia palveluita on nousemassa uhkaamaan Googlea erilaisten täsmähakujen määrässä.
Eihän Google mihinkään kuolemassa ole, mutta hakujen yksinvaltiaana sen aika on ohi.
“Tulevaisuudessa yrityksen pitää olla läsnä kaikissa kanavissa. Piste.”
Viimeisen vuoden aikana on alkanut realisoitua se, mitä 2014 Suomessa vieraillut futurologi Kevin Wheeler aikanaan ennusti. Emme enää voi luottaa siihen, että asiakas, työnhakija tai muu meistä kiinnostunut taho osaisi, viitsisi tai haluaisi hakea meitä googlaamalla tai hakeutumalla yrityksen verkkosivujen pariin.
Kevin sanoi vuonna 2014, että tulevaisuudessa yrityksen pitää olla läsnä kaikissa kanavissa. Piste.
Ei siis enää pohdintaa siitä, pitääkö tai kannattaako sitä yritysprofiilia luoda Facebookiin, vai riittäisikö että ollaan Linkedinissä ja Twitterissä.
Tilanne ei mielestäni ole ihan niin yksiselitteinen kuin mitä Kevin antoi ymmärtää, aivan kaikkialla ei tarvitse olla läsnä, mutta perusperiaate pitää kutinsa: emme voi valita läsnäoloa verkossa (ja erityisesti somessa) vain sen mukaan, mitä itse haluamme, oletamme tai ajattelemme, vaan pitäisi olla läsnä kaikissa niissä kanavissa, missä ne meille tärkeät sidosryhmät liikkuvat järkevissä määrin.
Liikkuvat ja etsivät tietoa.
Ei siis aivan kaikkialla, mutta huomattavan monessa paikassa.
Tarkastellaan asiaa sosiaalisen median palveluiden kannalta.
Somepalveluja on satojatuhansia, ehkä miljoonia, kukaan ei oikeasti tiedä. Niitä syntyy ja kuolee jatkuvasti, ne muuttuvat ominaisuuksiltaan, käyttäjäprofiileiltaan, ansaintalogiikaltaan, ulkoasultaan, käyttäjämääriltään, toimintalogiikaltaan, ne fuusioituvat ja muuttavat nimensä, ja niiden hyödyllisyyttä oman liiketoiminnan kannalta pitää arvioida tasaisin väliajoin, tai oikeastaan jatkuvasti.
Yli 500.000 suomalaisen kuukausittaisen aktiivikäyttäjän somepalveluja on jo 8. Palveluja, joissa on yli 100.000 suomalaista aktiivikäyttäjää, on jo todella monia. Vuonna 2015 toteuttamani somerekrytointia luotaavan kyselyn perusteella rekrytointia toteutettiin Suomessa yli 30 somepalvelussa. Rekrytoijat nimesivät siis yli 30 palvelua, joissa ilmoitettiin työpaikoista, etsittiin osaajia, tai luotiin työnantajamielikuvaa.
Pystyisitkö lonkalta nimeämään 30 somepalvelua? Ei niin helppo homma! Ja sen jälkeen meille ovat tulleet mm. Snapchat-rekrytoinnit, WhatsApp-rekrytoinnit, ja Tinder-rekrytoinnit.
Kyllä, luit aivan oikein, suomalaisia rekrytoidaan nyt jo Tinderinkin kautta. Järkevää? Harvoin, mutta aina jonkun pitää keksiä tapoja ylittää uutiskynnys, olla löytämässä ne ensimmäiset asiakkaat, tai pyrkiä helpottamaan osaajapulaa rekrytoimalla siellä, missä muut eivät liiku tai vain tehdä kermankuorintaa ennen kuin muut heräävät ja huomaavat uuden palvelun tai toimintatavan hyödyt.
“Missä tahansa verkkopalvelussa, jossa on vähintään 50.000 suomalaista, on läsnä joku joka myy, joku joka markkinoi ja joku joka rekrytoi.”
Voisi todeta, että missä tahansa verkkopalvelussa, jossa on vähintään 50.000 suomalaista tunnistettavissa jonkinlaisella henkilöprofiililla, on läsnä jo joku joka myy, joku joka markkinoi ja joku joka rekrytoi.
Läsnäololla voidaan tarkoittaa monia asioita, mutta jos mietitään Kevinin väittämää ja jos ajatellaan että tilanne ei tästä ainakaan helpotu, kun somepalveluidenkin määrä kasvaa jatkuvasti, pitää miettiä millaiseen läsnäoloon on tarvetta ja mihin on resursseja, sekä totta kai se tärkeysjärjestys, mihin kanavaan kannattaa satsata ja missä riittää vähäisempi, perustavanlaatuinen läsnäolo.
Ostaja- ja hakijapersoonien laatiminen ja hyödyntäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Samoin kaiken tekemisen mittaaminen.
Pitää ymmärtää, missä kohdeyleisömme liikkuu, mitkä palvelut tukevat tapaamme esittää asioita, ja kuinka paljon resursseja on käytettävissä suhteessa sekä palvelun läsnäolovaatimuksiin että siitä saataviin hyötyihin.
Joissain kanavissa (=palveluissa) riittää että olemme perusprofiililla löydettävissä, ja ohjaamme tavalla tai toisella sieltä trafiikkia niihin kanaviin, joissa oikeasti olemme läsnä ja riittävästi resurssoitu vastaamaan kyselyihin ja käymään keskusteluita.
Toisissa kanavissa olemme läsnä siis laajemmin kuin joissain toisissa, mutta ihmisten tehdessä hakuja juuri siinä palvelussa minkä itselleen kokevat “sopivimmaksi”, tai jossa juuri tietyllä hetkellä herää ajatus tai tarve löytää tietynlainen palveluntarjoaja, löydymme niistä kanavista riittävällä tasolla.
Läsnäolo ei aina tarkoita jatkuvia statuspäivityksiä tai keskusteluihin osallistumista, joskus riittää pelkkä profiili, jossa kerromme mistä meidät “oikeasti” löytää. Me itse hyvin pitkälle määritämme odotusarvon sille, miten paljon, nopeasti tai mihin sävyyn läsnä olemme ja osaa otamme. Se kuitenkin tarkoittaa harkittua ja selkeätä viestintää.
Mieti ja mittaa siis tarkkaan, mistä olet löydettävissä, ja miten olet läsnä. Löydettävyys on kaiken tekemisen lähtökohta, sillä jos et löydy sieltä missä hakuja tehdään, joku muu kerää huomion ja hyödyt.
Joko hoksasit, mihin artikkelin otsikko viittasi? Mistä vertaus puhelinluetteloihin?
Joka ainoa verkkopalvelu, jossa on ihmisiä laajasti läsnä ja jossa on mahdollista tehdä hakuja sisällöistä tai käyttäjäprofiileista, on oma pieni paikallispuhelinluettelo ja keltaiset sivut yksissä kansissa.
Missä Sinun pitäisi olla läsnä, missä Sinun kohderyhmäsi liikkuvat?