Pyysin jokin aika sitten ihmisiä uutiskirjeen, Facebookin, Twitterin ja Linkedinin välityksellä osallistumaan kyselytutkimukseen koskien Linkedinin käyttöä. Kiitettävän moni vastasi kyselyyn, kiitos siitä teille!
Vaikka osallistujia on enemmän kuin useimmissa vaalituloksia ennustavissa tutkimuksissa, on tuloksiin syytä suhtautua varauksella, pelkästään jo siksi, että kyselyyn ei erityisesti profiloitu suomalaisista keskimäärin koostuvaa otantaa, vaan kyselyyn osallistui erityisesti somessa aktiivisia ja useimmat jo jollakin tasolla aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Muutenkin on syytä aina harkita kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselytutkimuksista vetää, mutta tämän ko. tutkimuksen tulokset on kerätty huomattavan laajalta joukolta ihmisiä ja tulokset on raportoitu sellaisenaan, ilman laajempaa analyysiä tai suodattimia, tulkintoja voi tehdä kukin tahollaan.
Miten usein käytät Linkediniä?
Pitkälti toista tuhatta vastaajaa osallistui kyselyyn, joka toteutettiin kesän ja alkusyksyn 2018 aikana.
1170 vastaajasta huikeat 51.3% kertoi käyttävänsä Linkediniä päivittäin! Tämä on huomattavan paljon enemmän, kuin vuoden 2016 heinä-joulukuun tietämillä kerätyn Audience Projectin Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan, joka on viimeinen laajasti aihetta Suomenkin osalta tutkinut hanke.
Audience Projectin lukuja on Suomessa analysoinut Harto Pönkä, jonka keräämän tilaston mukaan Linkedinillä olisi ollut loppuvuodesta 2016 n. 110.000 päivittäistä käyttäjää, eli suhteutettuna kokonaiskäyttäjämääriin, päivittäin palvelu käytti n. 11.5-12.3% kaikista suomalaisista käyttäjistä. Puhutaan siis todella merkittävästä erosta päivittäisten käyttäjien määrässä 2 vuoden aikajänteellä!
Tilastojen keräämisen ajankohdat ovat yksi selittävä tekijä näin huomattavalle erolle, mutta niin on varmasti myös vastaajien demografinen otanta.
Vuoden 2016 syksyllä Linkedin oli vielä edellisessä versiossaan, jossa ihmisten pääasiallinen käyttötarkoitus palvelun käyttöön (erityisesti Suomessa) oli rekrytointi ja työnhaku. Palvelun etusivun ”Feed” eli viestiseinä oli täynnä muualta linkattuja työpaikkailmoituksia, uutisia, blogeja, ym. sisältöä, joka houkutteli käyttäjiä palvelusta pois. Seinä oli täynnä kaikenlaista ”krääsää”, joka ei juuri ketään kiinnostanut, ja palvelun käyttöaste oli hyvin alhainen.
Ensimmäinen varsinainen kuluttajia kosiskeleva (B2C) mainoskampanja käynnistyi Suomessa syys-lokakuussa 2016. Linkedinin algoritmirakenne muuttui merkittävästi samoihin aikoihin, alkaen korostaa keskusteluja linkkien ja kuvien sijaan. Linkedin alkoi antaa päivityksille laatupisteitä, joka alkuvuodesta 2017 alkoi näkyä ihmisten tavassa käyttää palvelua. Linkedinissä alkoi uudenlainen keskustelujen aikakausi.
Samaan aikaan parinkin eri tutkimuksen mukaan Linkedinin kuukausitasolla aktiivisten käyttäjien määrä globaalisti kasvoi hurjaa tahtia, esim. Apptopian tutkimuksessa todetaan seuraava muutos:
MAU = Monthly Active Users
- 227 mill. MAU January 2017
- 240 mill. MAU February 2017
- 260 mill. MAU March 2017
Eli huimaa kasvua kuukausitasolla aktiivisten käyttäjien osalta globaalisti, ja todennäköisesti pitkälti johtuen algoritmin tavasta tukea keskusteluja ja syrjiä linkkien jakamista.
Toisin sanoen, vaikka päivittäisten aktiivikäyttäjien määrää ei pelkkä käyttäymisessä tapahtunut muutos selitäkään, on Linkedinin algoritmimuutoksella ollut varmasti merkittävä osa aktiivisuuden nousussa. Toisena syynä on varmasti vastaajien demografinen otanta ja somen käyttö laajemminkin.
- 51.3 % vastaajista käyttää Linkediniä päivittäin
- 26.3 % vastaajista käyttää Linkediniä 2-3 kertaa viikossa
- 10.1 % vastaajista käyttää Linkediniä viikottain
- 7.0 % vastaajista käyttää Linkediniä pari kertaa kuukaudessa
- 0.8 % vastaajista käyttää Linkediniä kuukausittain
- 3.1 % vastaajista käyttää Linkediniä satunnaisesti, ja
- 1.5 % vastaajista ei käytä Linkediniä lainkaan
Miten hyväksi koet Linkedin-osaamisesi?
Kovin usein kuulen joltain koulutukseeni osallistuvalta henkilöltä ennen koulutuksen alkua, että kyllä he tietävät miten Linkedin toimii, kun ”olen ollut läsnä jo 1990-luvulta asti”. Kuitenkin ihmiset poikkeuksetta kertovat että vasta koulutuksen jälkeen ymmärtävät mitä palvelussa oikeasti on mahdollista tehdä ja miten.
Tästä suivaantuneena päätin lähteä selvittämään, mikä on Linkedinin käyttäjien käsitys omasta osaamisestaan palvelun suhteen.
1167 henkilön otannalla;
- 7.4 % vastaajista kokee, ettei osaa juurikaan käyttää Linkediniä
- 46.5 % vastaajista kokee, että profiili on ok, mutta ei osaa muuten hyödyntää Linkediniä
- 29.3 % vastaajista kokee, että profiili on kunnossa ja osaa tuottaa ihan ok sisältöä
- 13.7 % vastaajista kokee olevansa palvelun monipuolinen ja osaava käyttäjä
- 3.1 % vastaajista kokee olevansa Linkedinin käytössä niin hyvällä tasolla, että voisi alkaa kouluttaa sen käyttöön
Mihin käytät Linkediniä?
On yleisesti tunnustettu fakta, että suomalaiset kokevat Linkedinin merkittävistä enemmän työnhakuun ja rekrytointiin soveltuvana palveluna, kun taas muissa Pohjoismaissa Linkedin nähdään enemmän kauppapaikkana.
Tätä myyttiä lähdettiin purkamaan kysymällä suomalaisilta Linkedinin käyttäjiltä heidän tyypillisimpiä käyttötapojaan Linkedinin hyödyntämiselle, ja siitä saatuja konkreettisia hyötyjä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi käyttötarkoitus ja saatu hyöty, ja seuraavien kahden kuvaajan osalta prosenttiosuudet onkin suhteutettu vastaajien määrään, ei vastausten määrään.
Yleisimmin suomalaiset todellakin käyttävät Linkediniä työnhakuun, peräti 58.8% vastaajista koki sen olevan yksi tärkeimmistä palvelun käyttötarkoituksista itselleen.
Toiseksi yleisin käyttötarkoitus on oman asiantuntijastatuksen rakentaminen eli toisin sanoen henkilöbrändäys, jonka valitsi vastaajista 58.5%.
1154 vastaajaa:
- 58.8 % vastaajista käyttää Linkediniä työnhakuun
- 58.5 % vastaajista käyttää Linkediniä oman asiantuntijastatuksen rakentamiseen
- 43.2 % vastaajista käyttää Linkediniä yleisesti viestintään
- 25.8 % vastaajista käyttää Linkediniä markkinointiin
- 15.8 % vastaajista käyttää Linkediniä myyntiin
- 14.9 % vastaajista käyttää Linkediniä rekrytointiin
- 3.0 % vastaajista käyttää Linkediniä vain yritysprofiilin kautta toimintaan
- 1.9 % vastaajista käyttää Linkediniä (pääasiassa) verkostoitumiseen
Oletko saanut Linkedin käytöstä konkreettistä hyötyä?
Viime kädessä kysymys on tietenkin ajan- ja resurssienkäytön järkevyydestä. Kannattaako Linkediniin käyttää aikaa, vai voiko samalla aika-/resurssipanostuksella tehdä tuloksellisempia asioita Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa, tai kokonaan somen ulkopuolella?
Koska vertailua ei tässä koettu mahdolliseksi tehdä, päädyttiin kysymään vain Linkedinistä saatavia hyötyjä. Vastaajia tähän kysymykseen löytyi mukavat 1165 kappaletta. Kuten edellä, tässäkin vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto.
Yleisimmät saadut hyödyt:
- 66.9 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä muita ammatillisesti kiinnostavia henkilöitä / yrityksiä
- 38.5 % vastaajista on kokenut oman asiantuntijastatuksensa kasvaneen
- 31.4 % vastaajista on saanut työtarjouksia, vaikka ei ole itse ollut työnhaussa
- 11.2 % vastaajista ei ole saanut Linkedinistä mitään konkreettista hyötyä
- 10.9 % vastaajista on saanut Linkedinin avulla / kautta tarjouspyyntöjä ja/tai myyntiliidejä
- 9.6 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä yhden tai useamman uuden työntekijän
- 9.1 % vastaajista on saanut Linkedinin kautta / avulla uusia asiakkaita
- 8.7 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä työpaikan
- 7.4 % vastaajista on löytänyt Linkedinistä alihankkijan, jakelijan, jälleenmyyjän tai yrityskumppanin
- 5.3 % vastaajista kertoi olevansa aivan uusi palvelun käyttäjä, ja ei vielä tiedä mitä hyötyä palvelusta tulee olemaan
Muita konkreettisia hyötyjä vastaajat listasivat kymmenittäin, mutta edellä mainitut olivat selkeästi yleisimpiä Linkedinistä saatuja hyötyjä.
Tilastot osa 3…
Tilastokatsauksen 3. osassa tutustutaan Pohjoismaisiin tilastoihin ja esim. Pohjoismaiden välisiin eroihin. Vaan koska se tulee julki? Sitä en osaa vielä sanoa, mutta lokakuun aikana… pysy kuulossa seuraamalla Twitterissä @lainetom, Linkedin-profiilia https://www.linkedin.com/in/tomlaine tai tilaamalla uutiskirje osoitteen tom.laine@somehow.fi kautta.
[…] Onko Linkedinistä oikeasti hyötyä? Tilastot osa 2. […]
Ehkä myyntiin onkin hyödyllinen. Ja ehkä jos on asiantuntija-työssä ja korkeasti koulutettu. Itse en ole, enkä usko sitä kautta tulevan uutta työpaikkaa. Aion poistaa mokoman turhakkeen. Pelkkää show off koko Linkedin.
Kiitos kommentistasi, toivoisin niiden olevan aina nimellä ja yleensä jätän nimettömät kommentit julkaisematta, mutta ajattelin että tällä kertaa kommenttisi ehdottomasti ansaitsee tulla julki. Mielestäni olet sekä oikeassa että väärässä, ja tilanne on varmasti monelle tuttu eri somepalveluiden kohdalla.
Väärässä olet mielestäni siinä, että Linkedin olisi pelkkä ”show off” yleisellä tasolla, tai varsinkaan työnhaussa. Edes niille, joilla ei korkeakoulututkintoa ole. Hitsareita, kahvilan kassoja, vahtimestareita ja siivoojiakin haetaan jo Linkedinistä, vaikka toki suhteessa selkeästi vähemmän kuin korkeammin koulutettuja asiantuntijoita.
Huomattavan suuri osa suomalaisista palvelun käyttäjistä saa työtarjouksia sitä kautta, monet löytävät sieltä työpaikkailmoituksia joiden kautta työllistyvät, ja päätyypä uuteen työsuhteeseen kohtuullinen määrä niitäkin, jotka eivät työtä ole näkyvästi hakeneet, mutta päätyvät paikkaa vaihtamaan Linkedinin kautta saadun ehdotuksen/kyselyn perusteella.
Oikeassa olet siinä, että Linkedin ei missään nimessä toimi kaikille.
Se toimii selkeästi paremmin niille, jotka ovat korkeammin koulutettuja (sis. myös AMK-tutkinnon), asiantuntijatason tai sitä vaativammissa tehtävissä, B2B-myyjille ja -markkinoijille, rekrytoijille, ja laajemmin oman alansa huippuosaajille, jos he ovat osanneet tehdä osaamisestaan näkyvää.
Jää siis vielä todella paljon ihmisiä tämän kategorisoinnin ulkopuolelle.
Heidän kohdallaan ei ole kyse siitä, etteikö Linkedin IKINÄ toimisi heillä MIHINKÄÄN, vaan siitä, mihin, miten ja miten aktiivisesti he palvelua käyttävät. Mitä he palvelussa tekevät.
Vaikka Linkedin on samaan aikaan monelle ulkoinen CRM tai CV-tietokanta, ei sieltä kaikenlaisia osaajia tai asiakkaita kalastella, kaikkeen ei Linkediniä tarvita tai edes voida käyttää. Eikä kaikkien oma osaaminen ole sellaista, jota voisi kutsua ”oman alansa huippuosaamiseksi” tai että sen näkyväksi tekeminen olisi helppoa, tai että kaikille sopisivat ne ominaisuudet, toimintatavat ja sen tyylinen sisällöntuotanto, joka Linkedinissä toimii ja tuottaa tuloksia.
Eikä Linkedin ole myöskään reilu.
Nimittäin, oman alansa huippuosaajakin voi jäädä kokemattomampien jalkoihin, jos ei osaa tai halua toimia oikealla tavalla, jotta muut ymmärtäisivät hänen osaamisensa ja mihin sitä tai hänen edustamansa organisaation tuotteita ja palveluja voidaan käyttää. Hiljaa oleminen pilaa monta mahdollisuutta.
Väittäisin kaiken kaikkiaan, että aktiiviset sekä palvelun toimintalogiikkaa tuntevat, saavat Linkedinistä merkittävästi enemmän ammatillisia hyötyjä, kuin ne, joiden osaaminen saattaa olla jopa parempaa, mutta jotka eivät halua, ehdi tai viitsi palvelua ja parhaiksi koettuja toimintatapoja – kikkoja jopa – käyttää.
Mielestäsi päätöksesi lopettaa Linkedinin käyttö on oikea. Jos palvelu ei kiinnosta, ei siitä saada haluttuja tuloksiakaan.
Se, miten kiinnostunut, innostunut tai mielekästä jonkun tietyn palvelun käyttö on, korreloi vahvasti sen kanssa, millaisia tuloksia siitä saadaan. Innostunut ja kiinnostunut on palvelussa luontaisemmin, aktiivisemmin ja monipuolisemminkin läsnä, kuin henkilö jota palvelun käyttö ei voisi vähempää kiinnostaa. Siinä ei ole kyse osaamisen tasosta, tarpeesta ja mistään muustakaan, kuin kiinnostuksesta käyttää aikaansa systemaattisesti pyrkien hyödyntämään parhaiksi todettuja toimintatapoja ja ominaisuuksia ”hävyttömästi” omiin tarpeisiinsa.
Linkedin ei sovi läheskään kaikille, ja silloin pitää miettiä, missä muualla on se oma kohdeyleisö johon halutaan vaikuttaa, sisällöntuotantotapa joka sopii juuri itselle, ja mikä palvelu itseä kiinnostaa, ja pyrkiä hyödyntämään sitä tai niitä täysimääräisesti. Yhdelle se on Linkedin, toiselle Facebook tai Twitter, joillekin Instagram, YouTube, tai jokin muu laajasti käytetty palvelu. Vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan ennen. Ja työnhaussa Monsterit, Oikotiet ja muut perinteisemmät palvelut saattavat toimia sinulle aivan loistavasti.
Tsemppiä, mihin tahansa palveluun päädytkin, aktiivisuutta ja läsnäoloa se tulee kuitenkin vaatimaan, jos siitä haluaa tuloksellista.
Tuosta hyödyllisyydestä; aika pieni määrä oli löytänyt työpaikan (8,7%) tai työntekijän (9,6%). Liekö sitten vastaajien otanta sattunut jotenkin enemmän niihin ei niin korkeasti koulutettuihin, jotka siis hyötynevät vähemmän LinkedIn:istä.